Tämä pojan huppari valmistui eilen. Kaava: Pistache chocolate -käännettävä raglanpusero, Ottobre 4/2009, koko 104 cm. Tehty aika lailla ohjeen mukaan, ainoa lisäys on sammakko-aplikaatio (Ottobre 1/2008) hupparin selkäpuolella. Hupparia voi pitää kumminpäin vaan, ikinä ei ole nurinpäin. Tosin kenguru-tasku ja aplikaatio löytyvät vain toiselta puolelta. Kankaat on luultavasti ostettu Eurokankaan palalaarista, ovat pyörineet pari vuotta inspiraatiota odottamassa... resori Myllymuksuilta.

Tässäpä kuvia:

Takaa:

Sammakko-aplikaatio lähempää:

Ja vielä huppari toisinpäin käännettynä:

Ompelussa oli pari haastavaa kohtaa... Ensinnäkin resorikaitaleen laitto hupunreunaan. Yleensä laitan tuollaisissa resorin tavallaan kolminkerroin ja ompelen kaksoisneulalla, tuolloin nurjalle jää risareuna. Mutta nytpä tuota tekniikkaa ei voinut käyttää kun hupun pitää näyttää hyvältä molemmilta puolin. Resorin saumanvarat oli saatava sisään molemmilta puolin ja se ei meinannut onnistua millään. Ompelin ja purin, ompelin ja purin, ainakin seitsemän kertaa. Sitten marssin Ompelutaloon ostamaan ompelukoneeseen vinonauhan kääntäjää, kun sellaista koneeni lisätarvike-esitteessä mainostettiin. Mutta mutta... kyseistä kääntäjää ei ollut saatavilla Suomessa ainakaan toistaiseksi, tiedä sitten olisiko sellaisesta vehkeestä ollut apua resorin ompelussa. Yritin kyllä selailla Berninaa myyvien ulkolaisten liikkeiden sivuillakin mutta en tullut hullua hurskaammaksi. Loppujen lopuksi päädyin ompelemaan resorin toisen reunan käsin, jotta sain siistiä jälkeä.

Helmakäänteen ajattelin huolitella peitetikkikoneella, samoin hihat, kun ompelupiirissäni on sellainen käytössä. Vaan ei sujunut minun ja peitetikkikoneen yhteistyö. Helman ja toisen hihan sain ommeltua joten kuten, vaan toisen hihan kohdalla tein "jotain" ja onnistuin katkaisemaan peitetikkikoneesta neulan. Neulan vaihdon jälkeen en saanut enää koko masiinaa toimimaan joten se niistä hienoista ompeleista. Loppujen lopuksi ompelin nuo hihat kotona hunajakenno-ompeleella. Myös helmakäänteen peitetikin purin kun siinä oli niin kamala mutka ja ompelin senkin hunajakennolla. Enpä uskalla ihan heti kokeilla uudestaan peitetikkikonetta ainakaan melkein valmiiseen työhön.

Lopputulokseen olen kuitenkin aika lailla tyytyväinen vaikka muutaman kerran teki mieli nakata koko "rätti" johonkin kaapin perälle piiloon. Poikakin piti paitaa mielellään eka kertaa heti tänään.